Huomasin heti olevani seurassa, jonka mielipiteisiin ja väittämiin oli helppo samaistua.Toimittaja vain osasi ilmaista itseään paremmin, kuin itse olin usein pohdiskellut. Tähän tapaan.
"Julkisuus on luovutettu hyvännäköisille. He kansoittavat mainokset, lehtien kuvituskuvat, elokuvat ja puheohjelmien juontajien paikat....... Julkisuuden lakia eivät horjuta edes poliitikot. Luulisi, että he edustavat kansaa myös ulkonäöllään. Eivät edusta. Kauniilla kasvoilla saa Suomenkin vaaleissa enemmän ääniä".
Olen hyvin tietoinen, että itse olen kovinkin taipuvainen luokittelemaan ja arvottamaan ihmisiä pelkän ulkonäön perusteella. Olen kai aina ollut. Viime vuosina, kun oma jälkikasvuni on saavuttanut ikää ja viisautta havaita kiusallisia puutteita ja suoranaisia virheitä äitimuorin ajatustavoissa ja niistä ( toki useimmiten hellästi ja huumorilla pehmennettyinä) huomautella, olen saanut kuulla olevani liian ulkonäkökeskeinen ja pinnallinen. Onhan se tietysti noloa kuulla, vaikka hyvinkin tunnistan itseni kritiikistä. Jos alan puhua jostain ihmisestä ihan asiallista asiaa, on usein tapani ensin kuvailla hänen ulkoista habitustaan, sen sijaan, että menisin suoraan asiaan. Yksin televisiota katsoessani syyllistyn myös ihan liian usein vetämään johtopäätökset kunkin ruudussa näkyvän asiantuntemuksesta ja älystä pelkän ulkoisen imagon perusteella: typerä jako lampaisiin ja vuohiin. Lampaat puhuvat muka asiaa ja vuohet, no tuskin kuuntelen, koska ulkonäkö ärsyttää häiritsevästi.
Lehtijutusta luin, että on tutkittu fakta, että kauniit tienaavatkin enemmän. Pitkille ja kauniille ihmisille aukenee helpommin jo työpaikan ovi ja etenemispolku on varmempi kuin vähäpätöisemmän näköiselle yhtä pätevälle. Suomestakin on tilastoja että mm politiikassa pitkät naiset etenevät todennäköisesti lyhyitä naisia useammin johtavaan asemaan. Tarja Halonen on ikäluokassaan pitkä nainen, tosin hän on joutunut koko uransa ajan myös kohtuuttomasti kuulemaan loukkaavia puheita ulkonäkönsä ja tyylinsä takia. Riitta Uosukainen on hyvä esimerkki komeasta ja edustavasta naispolitiikkotyypistä. Riitta osasi hurmata, faktat joskus uupuivat, mitä siitä. Nykykansanedustajista viime vaalien äänikuningatar oli entinen juontaja ja malli Jaana Pelkonen. En muista ikinä kuulleeni tai lukeneeni hänestä mitään ilman mainintoja hänen pettämättömästä tyylistään ja kauneudestaan. Asioista tiedän vain hänen vapaamielisen alkoholipolitiikkansa.
Kauneusteollisuus on ajassamme saavuttanut jo kertakaikkiaan megalomaaniset mittasuhteet. Kauneutta voidaan paitsi ihailla, hoitaa ja vaalia, myös ostaa lukemattomilla tavoilla, yhä uusina "mukatieteellisinä"tuotteina, kirurgiana, stailauspalveluina, laihdutusklinikoilla. Taistelu halutun ulkonäön saavuttamiseksi vaatii paljon rahaa, aikaa ja monenlaisia uhrauksia. Kun katsoo malleja ja vertaa itseään heihin, joutuu todennäköisesti aina ja aina uudelleen pettymään. Kauneusteollisuus ei tuota kauneutta vaan pettymystä. Voisiko olla toisin, kysyy toimittaja Puttonen. Hän ehdottaa, että jokapäiväistä julkisuuttamme ei enää suostuttaisi alistamaan tämän aggressiivisen kauneuden armoille. Jos julkisuus ei olisi niin normittava, meillä olisi enemmän ihmisiä, jotka olisivat onnellisempia ja hyväksyisivät tavallisen itsensä ja oman kehonsa ihan riittävänä ja toimivana ilman ulkoa tulevaa muutostarvetta. Hurskas ja terveellinen toive. mutta tuomittu epäonnistumaan, pahoin pelkään.
Viime sunnuntain lehdessä oli mielenkiintoinen kuvallinen, peräti 7 sivuinen tarina Syntynyt 1917, kuvia suomesta ,osa 1.Kaisa Rautaheimo oli kuvannut satavuotiaita suomalaisia ja kysynyt, mitä heille on jäänyt päällimmäisenä mieleen. Aivan lumoavan hienoja kuvia hienoista ihmisistä. Vanhat ihmiset muka rumia? Päinvastoin. Tuijotin ensimmäistä kokosivun kokoista kuvaa Esteri Hellsten nimisestä huhtikuussa 100 vuotta täyttävästä naisesta. Kaunis ihminen, kaunis kuva, ei photoshoppausta, ei meikkiä ei mitään falskia ja ylimääräistä huolta:miltä minä nyt mahdan näyttää. Minua alkoi melkein itkettää:paljon samantapaista kuin omassa äidissäni viimeisinä vuosina. Ihminen vanhenee kauniisti, kun hän saa tehdä sen omalla luonnollisella tavallaan. Väkisinkin tuli mieleen kuvat eräästä hyvin erilaisesta lehtien jatkuvasti hellimästä, riehuvasta ja värikkääksi pyntätystä julkkisvanhuksestamme. Jotain samaa ,vaikka ulkonaisesti hyvin erilaista tässä Esterissä taitaa kumminkin olla :"yhtenä päivänä tajusin, etten ole ikinä käynyt Afrikassa.Seuraavana päivänä varasin lennot Mombasaan. En osaa pysyä paikoillani.Olen aina utelias näkemään lisää." Onnittelen Esteriä. Viisas, vanha. kaunis, tosi ryppyinen, mutta selvästi itseensä tyytyväinen ja varmaan myös onnellinen vanha nainen.
Entä sitten Meeri Kihlman,maaliskuussa täydet sata vuotta? Todellinen kaunotar sänkynsä reunallaistuskeleva, tyynenä kameraan katsova, iättömän näköinen blondi: "Mää annan vaan mennä.jos jotain ikävää tulee vastaan.Olen aina ollut sellainen ilopillerija VÄHÄN HASSU.Olen nauttinut maidosta,voista ja kermasta. Siinä se pitkän iän salaisuus."
Koko nainen kuin ihanaa kermavaahtoa. Onnea.Näitä lisää.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti