maanantai 13. lokakuuta 2014

Suomalainen - ruotsalainen, kliseet romukoppaan

Meillä suomalaisilla ei ole kovin usein ollut syytä pitää itseämme ja koko tätä suomalaista heimoamme kovinkaan kaunisrakenteisina ihmisinä. Siis jos puhutaan stereotypioista, yleistäen ja ikäänkuin ajatellen, että  olisi olemassa joku supisuomalaisen ihmisen prototyyppi , jota suurin osa kansasta enemmän tai vähemmän muistuttaa.Sempä takia meille on ollut kullanarvoista muutamien missiemme menestys maailmalla . Niinkuin esimerkiksi tämä taaskin  ajankohtainen ikikaunotar Armi Kuusela, missi vuodelta 1952, joka aikoinaan  onnistui osoittamaan maailmalle, ettemme ole aivan mongoleita.

   Kun vertaamme esimerkiksi  suomalaista ja ruotsalaista ihmistä ulkonäöltään, niin eikö vain tosi helposti  ajatus kulje siihen malliin , että ruotsalaiset, ne ovat kaikki  semmoisia  pitkäjalkaisia, hoikkia ja jotenkin reippaan ja urheilullisen näköisiä viikinkejä .Heillä on sopusuhtaiset piirteet, terveet hampaat ja tuuhea tukka.Ja  sitten vielä osaavat olla niin huolettoman ja tyytyväisen oloisiakin, kuin heitä ei ollenkaan maailma samalla lailla murjoisi eikä arki kouraisisi.Osaavat nauttia elämästään, ovat estottoman seksikkäitä ja avoimia, varsinaisia Hannu Hanhia.  Mokomatkin, aina meidän kustannuksella historian vaiheissa helpommalla päässeitä, hyvinvoivia ja terveitä  kauniissa, tyylikkäissä vaatteissaan.Että käy kateeksi. Urheilussakin pärjäävät nykyään, samoin kuin kansantaloudessa. Todella masentavaa! 

Mutta meidän suomalaisten  on aina ollut pakko painaa töitä niska limassa, hampaat irvessä ja muistaen, ettei mikään tule ilmaiseksi.Ei ole ilmaisia lounaita . Ei olla tyhjän naurajia.  Ei kai siinä ole voinut kansa kaunistua, eikä juuri ulkoista eleganssiaan ajatella, kun aina on ollut niin rankkaa, sodat ja verot ja tuhat kilometriä hankalaa rajanaapuria.Tottakai me ollaan pitkäselkäistä, matalajalkaista ja harvahiuksista rotua, jolle pienikin hyvinvointi pakkautuu vanteena vyötärölle ja leviää punoittavana sianniskana. Mitä sitä kieltämään, ollaan vaan ylpeästi rumia.

Mutta miten kummassa  nyt oikein on päässyt  asiat ihan päälaelleen  sekoittumaan . En käsitä ollenkaan , miten on mahdollista, että  meillä on pääministerinä tämmöinen  suomalaiseksi kovin  outolintu, pitkä- ja nopsajalkainen hymypoika. Ei hän yhtään sovi junttisuomalaispoliitikon imagoon. Ei kiristä paita, ei puvun takki  mahan  seudusta vaikka olisi kuinka kapoista slim-kuosia . Ei tietoakaan punoittavasta  sianniskasta tai hiostuvasta naamasta. Ei  kaljuuntuvaa päälakea tai kehnoa tupeeta. Joka ainoa hiuskarva on ojennuksessa , olemus pirteä ja suihkunraikas olipa kellonlyömä mikä tahansa. Rennosti ja ainoalla oikealla tavalla  solmittu kaulahuivi , milloin  asu saa luvan  olla hieman vapaampi . Entä mikä vieläkin coolimpaa ja shokeeraavampaa: timmit, tyylikkäät shortsit ja valkoinenen paita ,  rento kesäeleganssi.Ottakaapa mallia , Rinne ja kumppanit.Alkaa ääniä ropista teidänkin laariin.  Soinnukas , sivistynyt puhetapa olipa kieli mikä eurooppalainen tahansa.Kaikki sujuu tältä supermieheltä. On glamouria, on nykymiehelle   mallia ja itseluottamusta, josta riittää  niin ruotsalaisille kuin vaikka  koko Eu:lle annettavaksi. Että meiltä Suomesta on tarjota tämmmöinen roolimalli ja imagon uudistaja.

Mutta  mitä tuovatkaan samaan aikaan julkisuuteen ja politiikan  neuvottelupöytään ruotsalaiset? Pääministerin, joka näyttää hämilliseltä suomalaiselta hitsarilta. Suomalainen ruumiinrakenne, tanakka varsi , kirveellä veistetyt piirteet , ujo hymy ja hitaahko puhetyyli ilman vähäisimpiäkään maailmanmieselkeitä.   Ei ole akateeminen , vaan työläistaustaiseen perheeseen lapsena adoptoitu työmies, ammattiyhdistysmies, joka ei ole käynyt huippuyliopistoja , eikä varmaan  miettinyt ulkoista imagoaan .Hänen en voi uskoa räpsivän selfie-kuvia tai twiittailevan ahkerasti.Hän on selvästi enemmän suomalainen kuin ruotsalainen.Ja sitten  tämä supermies-Stubb vieressään kuin huutomerkki.Eihän sen näin pitänyt olla!

No sitten puolustusministerit? Sama juttu taaskin. Meidän kapoinen ja stylistin tiukasti tuunaama, alati syvästi suuria asioita pää kallellaan ratkovan oloinen ministerimme  näyttää oikeastaan  kloonatulta nukelta tavaratalon miestenvaatteitten somistamosta. Ero mallinukkeen  on , että tämä klooninukke sentään osaa narista   huolestuneella äänellä , jos ei muuta niin ainakin toistella haluaan saattaa Suomi  Natoon.Kaikki muu näyttää joka ainoa päivä pysyvän samassa rikkumattomassa yhden ilmeen tyylilajissa ja siistissä somistuksessa, kuin hän ei välillä nukkuisi , söisi tai ainakaan eläisi perheen keskellä.  Kun taas  Ruotsin vastaava ministeri, niimpä,  näyttää  ihka tavalliselta suomalaiselta , jolla on ihan tavallista porukkaa ympärillään. Ja mikäli oikein ymmärsin, hän ei ole ollenkaan yhtä  huolissaan Ruotsin kuulumattomuudesta   Natoon.

Aloin tarkemmin katsella Ruotsin uusien ministerien ryhmäkuvaa. Kai useimmat ministerit  sentään näyttävät upeilta , tyylikkäiltä ruotsalaisilta? Mitä ihmettä !Kyllä  ovat ulkonäkökriteerit  kääntyneet maittemme osalta  päälaelleen . Ruotsalaiset  naisministerit näyttävät kaikki  aika lailla tavallisilta suomalaisnaisilta . Ulkoministerikin on  ihan  arkisen  oloinen naiseläjä Suomessa piipahtaessaan ja puhuessaan. Ei yhtään näyttänyt tai kuulostanut  semmoiselta huippuunsa viritetyltä   imagokonsultin luomukselta   kuin Sanni Grahn-Laasonen tai muut kokoomuksen "nukketehtaassa" valmistetut tehonaiset Suomen politiikassa.

Voi voi, miten nyt käy minun ja muitten vaalima käsitys suomalaisesta ja ruotsalaisesta ulkonäkö ja -luonneidentiteetistä? Ollaanko me luuloinemme ihan pihalla?Eihän suomalaiset olekaan enää semmoisia kuin ennen vanhaan, aitoja , rehellisiä, konstailemattomia  , joskin  kovin vähän  filmaattisia , enemmän matalajalkaisia , juntteja ja punoittavanaamaisia pottuneniä? Semmoisia, jotka kankeasti puhuivat paitsi tätä kotikieltämme , myös hiukkasen tankeroenglantia . Eivät hymyilleet kuin tosipaikassa reilulle  äijähuumorille ja - naapurin homoille. Semmoisten aika taitaa olla Suomessa ohi. Niitä on vain eläkeikäisissä poliitikoissa  ja ehkä jokunen  Perussuomalaisten joukoissa kansan syvien rivien suosikkipoika ja-tyttö. 

 Millainen on menestyvän suomalaisen identiteetti   tulevaisuudessa? Miten näemme itsemme, kasvaako Suomeen piankin  kokonainen uusi , uljas ja  menestyvä  eurooppalainen   Stubb-heimo? Kauniita ja itsevarmoja  , urheilullisia , hymyileviä ja sujuvasti maailmalla kaikilla kielillä kommunikoivia suomalaisia , jotka osaavat ihailla itseään ja   hiukan alentuvaan sävyyn suvaitsevat naapureitaan  lännessä ja idässä.
Who knows!Aika näyttää.

Entispäivän suomalainen, väistyvä rotu?


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti