Toivotaan, ettei kaikki taas kerran mene ihan harakoille.
Totta on, että harakkaan liittyy monenlaista kielteistä ajatusta, sanontaa ja uskomusta.Harakkaa inhotaan yleisesti. Sanotaan, että harakka tuo huonoja uutisia. Sitä väitetään varastelijaksi, jopa pirun sanansaattajaksi.
Vanha perinne selittää harakan pitkän pyrstön syntyneen siten, että se joutui riitaan itse pirun kanssa, joka siis oikeastaan on sen isäntä .Kerran se yritti livahtaa karkuun pirulta, mutta tämä nappasi kiinni sen pyrstöstä. Harakka pyristeli kaikin voimin irti pirun otteesta ja siinäpä sen pyrstö venyi kohtuuttoman pitkäksi .
Toinen juttu sanoo, että se sai pyrstönsä venymään silkkaa uteliaisuuttaan.Kun se yritti ottaa selvää tervasta, se juuttui siihen kiinni vuoroin pyrstöstään, vuoroin nokastaan. Näinhän sitä sanotaan käyvän vielä nykyäänkin kinkkisistä asioista irtiottoa pyristellessä . Tilanteesta on minullakin ihan turhan paljon kokemusta. Yhdessä elämäni ihmissuhteessa tuo oli vuosikaudet vallitseva tunne: ei hyvä niin, ei hyvä näin, nokka tervassa, pyrstö tervassa.Vasta viimeaikoina olen tuntenut olevani vapaa tästä tervasta!
One for sorrow, two for joy
three for a girl and four for a boy
Five for silver, six for gold
Seven for a secret never to be told
Tähän tapaan loruilee englantilainen lastenkamariruno harakoista.Näin keväisin pihojen ja aukioiden lähettyvillä voi olla aika varma, että saa salaisuuksia pidettäväksi, sillä harakoita näkyy nyt parvissa. Ehkä niillä on suorastaan menossa pihaparlamentti. Mutta jos näkee vain yhden, on hyvä käännellä päätään ja etsiä pian näkyviin se toinenkin papinpukuinen, että varmistaa ennemmin ilon kuin surun tulon.
Miksi sitten erikoisesti naista haukutaan harakaksi?Tai haukuttiin joskus aiemmin.Tietysti siitä klassisesta syystä, että jos nainen sattuu olemaan hivenen löysempi moraalikoodeiltaan ja harrastamaan seksiä useamman kumppanin kanssa, hän on oitis harakka, huora , lutka. Vastaava mies taas on kukko tai leijona tai kenties ihan mahtisonni, oikea miesten mies ja ALFAUROS ja niissä nimissä on silkkaa kunnioitusta ja ihailua, kuinkas muuten!
"Pidetään tuumaustunti" akvarelli n. 2011
Kaikesta edellä sanotusta huolimatta olen aina pitänyt harakasta, ihaillut sen olemusta, tuntenut sitä kohtaan sympatiaa. Siksi olen ominut sen . Tarkoitan siis tätä vanhaa leikkiä : jos olisit eläin , mikä eläin olisit?
Valintani on harakka.
Olen myös aina rakastanut Lauri Pohjanpään runoa "Harakanpesä"
Piti harakka puhetta vierailleen:
"Tilapäinen ihan on pesä,
-älä putoa, varis,- tein kiireiseen...
mut annas, kun on kesä,
niin vannon, kartano korskehin,
hyvät herrat, tässä löytään,
ei metsässä mointa, sen näättekin!
Hoi muori,pötyä pöytään."
Mut ennenkuin harakka huomaskaan.
jo putos syksyn lehti,
ja kesken hurskaita aikeitaan
se itse kuolla ehti.
Älä hymyile! Tarina totta on!
Pian ohi on päivät kesän.
Moni aikoi ja aikoi kartanon.
sai valmiiksi harakanpesän!
Kovin tuttua uhoa. Mitä kaikkea sitä onkaan tullut luvatuksi. Ja miten vähän sitä sainkaan toteutetuksi. Ei taidä kartanoni ehtiä edes harjakorkeuteen ennen viimeistä syksyä........
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti